maanantaina, elokuuta 27, 2007

Kaikki on ohi

Tänään todettiin, että vauva on kuollut kohtuun. Sain jo kohtua pehmentävän lääkkeen, huomenaamulla osastolle, missä synnytys käynnistetään, synnytän pienen normaalisti alakautta.

En tiedä missä meni vikaan. Tilasin kotidopllerin, ja ehdimme kuunnella vauvan vahvoja sydänääniä vielä perjantaina. Lauantai-iltana kun lähdin löylystä, vatsaani kouristi kovasti. Ajattelin vain vatsalihasteni kramppaavan. En tiedä oliko harmiton juttu vai ei.

Sunnuntaiaamuna yritin kuunnella sydänääniä, enkä löytänyt niitä enää. Samassa alkoi pieni rusehtava vuoto. Menin päivystykseen, missä nuori kandi ei voinut muuta tehdä kuin laittaa lähetteellä gynen polille, josta tulin tänään aamulla.

Ultrassa näkyi mitä suloisin vauva, kädet olivat kippurassa kasvojen edessä. Sydän ei sykkinyt enää. Ilmeisesti vauva on kuollut joko lauantaina tai varhain sunnuntaina. Raskausviikolla 15+5.

Olen itkenyt, itkenyt ja itkenyt. Tuntuu, ettei mikään saa tätä kauheaa oloa sisältäni pois. Kaverini on töissä, en voinut kuin soittaa ja kertoa. En tiedä, kuinka hän on pärjännyt.

Elämä tuntuu nyt kaaokselta. Olemme olleet uudessa kodissa yhden yön, remonttimies kolkuttaa kylpyhuoneen remonttia ja minun pitäisi purkaa laatikoita niin kuin mitään ei olisi taaphtunut. Sydän on kuitenkin revennyt paikaltaan. En tiedä, miten selviän tästä.

En tiedä jatkanko tätä blogia enää, tuntui niin kipeältä tulla tänne kirjoittamaan mitään. Nyt kerään voimiani että jaksan huomiseen.

10 kommenttia:

Kati kirjoitti...

Olen todella pahoillani puolestasi.Tiedän ettei mikään auta mitä sanon,mutta en voi muuta sanoa kuin yritä jaksaa ja kerätä voimia kovasti!Olen hengessä mukana.Tiedäthän ettet ole yksin,vaikka se ei paljon lohduta,mutta voimia sulle kovasti.!

PartyFlickan kirjoitti...

Voimahalaus!

Yritä jaksaa.

Tiina kirjoitti...

Olen todella pahoillani! Paljon voimia teille!

Pupu kirjoitti...

Olen syvästi syvästi pahoillani, itkettää ja järkyttää teidän puolesta. Voimia!!

orava kirjoitti...

Osanottoni ja voimia lähetän!

Tiitu kirjoitti...

Voimahalaus täältäkin. Elämä on joskus niin kohtuutonta. Ei näin varsinkaan enää tässä vaiheessa soisi käyvän kenellekään.

Kati kirjoitti...

Olen pahoillani! Koittakaa jaksaa eteenpäin, ensin ihan vaan hetki kerrallaan.

Auri kirjoitti...

Pahoittelut ja halaus Sinulle! Elämä ei aina ole reilua. Jaksamista!

JonnaKonna kirjoitti...

Voi ei. Olen todella pahoillani teidän puolestanne. Suuresti voimia sinne päin. Ja lämpöisiä haleja. Koittakaa jaksaa...ja mieluusti lukisin blogiasi jatkossakin, mutta katso miltä tuntuu.
*kyyneleet silmissään poistuu*

hymy kirjoitti...

Voi ei. Olen todella pahoillani! Voimia kamalasti!