tiistaina, tammikuuta 08, 2008

Sieppaa...

Tänään tämä vauvajuttu on tuntunut jo sellaiselta projektilta, että saa lentää romukoppaan... Ajoitus meni tässäkin kierrossa pahemmanlaisesti jälleen pieleen. Kun sain pitkän tihtailun jälkeen tikutettua oviksen, niin sitten mies sanoi, ettei pysty. No vikahan oli vaan omani, kun olin miestä houkutellut olemaan vähän aktiivisempi siinä parina aikaisempana päivänä. Eli suorituspaineet kai iski.

Nyt olen sitten ollut tosi tympääntynyt koko haaveiluun. Tuntuu, että koko homma on yksin minun harteilla, mies vain odottaa, että kerron sitten uutisia jos kaksi viivaa testiin tulee. Sanoikin, että olisi parempi, etten kertoisi hänelle tärppipäivistä lainkaan. Talkoohenkeä, prkl!

Mies on sitä mieltä, että tulisin raskaaksi heti jos vain lakkaisin hössöttämästä näiden ovulaatioiden kanssa. Totuus kyllä on, että lakkaan miettimästä ovulaatiota vasta jos huomaan, että jalkojeni välissä onkin munat. Täti olikin setä.

Ketutuskäyrä korkealla, nyt jumppaan. Ja ne ovulaatiotestit lentää roskiin ihan justiinsa.

2 kommenttia:

Hiipu kirjoitti...

Ekaa vauvaa tehdessä informoin miestäni kiitettävällä tarkkuudella oviksesta ja tikutteluista. Jollain tasolla ajattelin, että tämä on meidän juttu, hänen pitää olla tässäkin mukana. Ja ehdotus seksiin oli tietysti suorasukainen: tänään pitäisi, olisi oikea aika, nyt voi tärpätä - - jne...

Tätä toista raskautta odotellessa meilä on ollut meneillään kaikkea muutakin ja hiphei, miehelleni en ole noista ovistikuista halaistua sanaa sanonut. Onhan tuo niitä nähnyt, mutta ei ole puhuttu asiasta. Kun itse huomasin, että "tänään pitäisi" otin hommasta vastuun, houkuttelin miehen mukaan fyysisesti, en sanallisella käskyllä tai tiedotteella.

Annoin siis toisella kertaa mieheni elää siinä uskossa, että joka ikinen kerta minä himokkaana vaimona haluan HÄNTÄ, enkä vain niitä hänen häntäveikkojaan, vaikka eihän mua olisi ihan joka kerta itseänikään täysillä napannut. Tiedä sitten, mikä on parempi tapa, mutta ehkä tällä jälkimmäisellä on lyhytkestoisemmat vaikutukset meidän seksielämään.

Vauvaprojektit ei meillä kummallakaan kerralla olleet mitään "ekalla kerralla nappasi" -juttuja, vaan yhteensä neljä vuotta me on tähän mennessä harrastettu vauvatekoseksiä. Tuloksena yksi tyttö, yksi tuulimunaraskaus ja yksi vastikään alkanut raskaus, josta ei tiedä vielä, tuleeko siitä lasta vai...

Cazze kirjoitti...

Kiitos viestistäsi. Olen nyt mennyt itseeni, ja aion antaa miehelleni hieman armoa. Ehkäpä oikeasti on parempi, että vain minä höslään näiden kiertojeni kanssa. En minäkään kykenisi olemaan siemennyskone kun toinen sormia napsauttaa... ja ehkäpä hänkin vaistoaa oman epätoivoni, kun menee sitten totaalisesti jäihin.