keskiviikkona, toukokuuta 21, 2008

Muksetta mahassa

Hip hei, viikot kertyvät, ihanaa! Kova elämä käy jo navanseudulla. Kaveri tuntuu olevan vilkkaana etenkin iltaisin, kun menen nukkumaan. Viikko sitten keskiviikkona mies huomasi ensimmäisen kerran liikkeet ulospäin, kun tuijotteli minun mahaa. Leveä hymy syntyi miehen kasvoille, nyt hänkin alkaa olla entistä konkreettisemmin tietoisempi käiverön olemassa olosta. "Hyvää yötä teille molemmille", onkin sitten hänen toivotuksena illalla kun laitetaan nukkumaan =)

Muutoin ei mies kovin hoivaaja-viettinen ole, eli mitään odottajan paapomista ei ainakaan vielä ole meillä huomattu. Kieltelee vain nostelemasta raskaita ja liikkumasta liikaa. Ehkäpä se sopiikin minulle, sillä en yleensä välitä turhasta hössöttämisestä. Mies oli myös innoissaan kun kerroin, että nyt kun vauva alkaa jo kuulla, kuulee se yleensä ensin paremmin isänsä matalamman äänen kuin äitinsä vähän korkeamman. Sentään vielä huomenet ja muut asiat osoitetaan minulle, eikä mahalle, mutta kenties siihenkin on tulossa muutos....

Tuntuu hullulta kuvitella, että vatsan asukki kuulee jo meidän eloamme. Aloin heti miettimään, että kuinka paljon päivän aikana oikeastaan puhunkaan. Töissä tulee puhuttua aika paljon, mutta iltaisin viihdyn aikalailla hiljaa, tietenkin tavallisista asioista miehen kanssa jutellen. Muuten äänimaailmaan sekoittuukin sitten koirien ääniä, kovia pamauksia (ammuntaa koiraharrastuksessa), musiikki on aikalailla päivittäisen radion varassa, kotona ei musiikkia juurikaan kuunnella. Laulavaa äitiä minusta tuskin tulee, ääneni on oikeasti aika kammottava... Toisaalta moni samoin ajatteleva tuttavani on kyllä lapsen myötä rohkaistunut laulamaankin, joten vannomatta paras.

Meidän käiverö kuuntelee nyt ainakin jo Bola-riipusta. Pitihän minunkin sellainen verkkokaupasta tilata kun riipuksesta kuulin. Eli se on siis meksikolainen riipus, joka helähtelee miedosti. Riipuksia oli vaikka minkälaisia, minä tilasin hopeisen maapallon. Juju on kai siinä, että kun vauski tottuu jo mahassa tuohon helähtelyyn, voi ääni rauhoittaa vauvaa syntymän jälkeenkin. Saispas nähdä pitääkö paikkansa, riipus käy kyllä ihan tavallisesta korustakin, joten testaaminen ei kysy paljon vaivaa. Minun riipukseni on tällainen.

Ensi maanantaina olisi viimeinkin rakenneultra. Me emme osaa päättää, että kysymmekö sukupuolta vai ei. Mies on sitä mieltä, että jos ei ruudulla jotakin selvästi itse näe, niin erikseen ei kysytä. Minä olen se malttamattomampi, joka haluaisi tietää. Mutta olisihan se toisaalta mukava säilyttää yllätys loppuun saakka.... Mutta tärkeintähän onkin nähdä, että käiveröllä on kaikki hyvin ja rekenteet niin kuin pitääkin. Olemme myös miettineet erilliseen 4D-ultraan menoa, siihen pitäisi mennä myös lähiviikkojen aikana, kun kohdussa vielä jonkin verran tilaa olisi. Pari sataahan sinne kuitenkin uppoaisi, joten pitää vielä miettiä. Paljon olisi kuitenkin vielä hankittavaa.

En ole muuten ottanut ainutta kuvaakaan omasta raskausmahastani. Pitäisi varmaan, sillä nyt alkaa kumpu kasvaa sellaista vauhtia, että hirvittää. Ruokaa ei enää pysty syömään yhtä paljon kuin ennen, nopeasti tulee ähkymäinen olo. Moni on todennut, etteivät kadehdi asemaani: olla kesähelteillä viimeisillään. Minä en valita, pääasia että olen.

Cazze 21+4

8 kommenttia:

Weetuksen mama kirjoitti...

Menkää ihmeessä siihen 4d-ultraan jos vaan ,mahdollista. Meillä ainakin lääkäri tutki kaikki rakenteet niin tarkasti että loppuodotuksen olin tosi luottavainen siihen ettei mitään hämminkiä ole tiedossa. Lisäksi hyvällä tuurilla näkyy kumman nenä tai varpaat kaverilla on. Siitä jalkovälistä puhumattakaan. Tuosta saa vielä dvd:nä "elinikäisen" muiston, leffan tulokkaasta jota voi tuijotella kyynel silmässä siihen asti kun ne varpaat näkee livenä:) Ihanaa että olette nyt jo tuossa vaiheessa!

Rouva45 kirjoitti...

Minä kävin ikäni vuoksi lapsivesitestissä ja halusin ehdottomasti tietää sukupuolen, mutta tiedon pidimme salaisuutena kaikilta syntymään asti.

Tiesithän, että siellä vatsukan puolella käy aikamoinen "meteli", kuin laivan konehuoneessa, kun veri suhisee suonissasi, suolet pitävät kurinaansa ja tietysti oma puheesi ja kaikki ulkopuoleltakin tuleva.

Lilja kirjoitti...

Kesähelteitä odotellessa:) Mulla tuli tänään viikkoja 22, eli ihan samoissa mennään.
Meillä kävi niin, että mies kovasti halusi tietää sukupuolen etukäteen.Minä sain ylipuhuttua hänet ettei kysytä. Sitten kun yksin olin ultrassa (mies asuu eri maassa..eli yksin odottelen) niin en malttanutkaan mieltäni, kun hoitaja sanoi että näkisi oikein hyvin alueille:) Eli saimme tietää, mutta emme paljasta kenellekkään.
Tuota 4deetä olen miettinyt pääni puhki. En osaa päättää! Missä ja kenellä lääkärillä kävit, weetuksen mama? Kävitkö siis myös rakenneultran kunnallisessa? Ja sen jälkeen 4d?

Anonyymi kirjoitti...

Sukupuolen tietäminen etukäteen onkin jokaiselle oma päätös. Minä olin aivan varma että sen haluan tietää. Sitten kun kuulimme sen, niin sellainen mysteeri koko odottamisesta hävisi. Mekin yritimme salailla sitä mutta sitten tulin siihen tulokseen etten halunnut salailla sitä enää ja se oli taas hyvä päätös: vauvan persoonasta tuli paljon konkreettisempi kun sen sai muillekin sanotuksi kumpi sieltä tulee. Mutta kukin taaplaa tavallaan.


Pitäisiköhän minunkin hankkia bola-koru? roikkuuko se vatsan tienoolla ja tarttuuko se sitten joka paikkaan kiinni?
Onnea odotukseen!

Cazze kirjoitti...

Bola-korun nyöri on todella pitkä, ja pallo roikkuu vatsan tietämissä. Minäkin olen joutunut nyöriä hieman solmimaan näin alkuvaiheessa. Ajattelin, että mikäli bola-koru tuntuu todella toimivan, niin ostan siihen joskus hopeaketjun ja annan sitten lapselleni kun hän on vanhempi, muistoksi.

Weetuksen mama ja Lilja: : Minä oikeasti haluan tuohon 4D-ultraan, uskonpa, että rakenneultran jälkeen varaamme vielä siihenkin ajan. Jotenkin se ajatus siitä dvd:stä on niin huippu. Pari sataa sinne tänne, muutama vaate tai herkku vähemmän.

Rouva45: Juu, taitaa siellä mahassa aikamoinen mölinä käydä. Toivottavasti tuo bola-korun helähtely kuuluu ainakin joskus läpi.

Anonyymi kirjoitti...

Tuota, meille sanottiin sairaalassa ettei se sukupuolen katsominen ole ollenkaan varmaa normaali ultralla. Se napanuora saattaa tehdä sellaisen varjostuman, että lääkäri näkee väärän sukupuolen. Esimiehelleni kävi niin että heille sanottiin tulossa olevan poika ja heille syntyi tyttö.

Weetuksen mama kirjoitti...

Lilja: Kävin Felicitas-klinikalla helsingissä ja minua ultranneen lääkärin nimi on Veli-Matti Ulander. Hinnasta saa siellä suoraan kelan osuuden vähennettynä ja maksoin omasta pussista 160 €.

Niin joo ja kävin kunnallisetkin ultrat.

Anonyymi kirjoitti...

Heips! Mulla on sama la, kun sulla. Käytiin eilen bulevardin gynekologisella l.asemalla 4D -ultrassa, oli niin liikuttava kokemus... Suosittelen hintaa jäi 180e. Oli miehenkin mielestä hintansi väärti kokemus:D