lauantaina, toukokuuta 12, 2007

Liian aikaista huolta?

Ostin kaupasta ovulaatiotestipakkauksen, ensimmäinen testauspäivä olisi sitten 18. toukokuuta. Jotenkin tuli kyllä heti kauhean optimistinen olo, jos ei nyt onnistu, niin ei sitten millään.

Löysin netistä pätkän, jossa todettiin raskauden todennäköisyys vuoden yrittämisen aikana seuraavanlaiseksi: 3 kuukautta: 60%, 6 kuukautta: 75%, 9 kuukautta: 80% 12 kuukautta: 90%. Eli pitäisi olla kyllä huono mäihä, että osuisi tuohon 10 prosenttiin.

Kun olin 19-vuotias, minulle tehtiin abortti. Silloin oli elämäntilanne ihan toisenlainen, onneksi tein silloin niin kuin tein. En usko, että olisin nykyisessä työssäni jos olisin silloin lapsen tehnyt. Tuskin olisin nykyistä miestänikään koskaan tavannut. Toisaalta mietin, että nyt minulla olisi teini-ikäänsä lähentelevä lapsi. Tuo lapsi olisi myös syntynyt miehelle, jota ei enää ole olemassa. Hänen muistonsa olisi kuitenkin elänyt.

Olen niitä ihmisiä jotka miettivät, että kaikella on jokin tarkoituksensa. Sillä abortillakin oli tarkoituksena, vaikka nyt myöhemmin olenkin miettinyt, että kenties kohtalo järjestää minulle nyt rangaistuksen: en saakaan lapsia nyt kun niitä haluaisin. Mutta en toisaalta usko kohtalon julmuuteen. Vai kiinnostaako sillä kohtalolla nyt hittojakaan yhden tavallisen tallaajan elämä... Kuvitteleekohan sitä ihan turhaa olevansa osa jotakin suurempaa suunnitelmaa. Sitten kun on oma aika lähteä, niin ei olekaan mitään. Se on vain naps. Filmi poikki ja pimeys. No, sittenpä ei ainakaan tajua enää mitään, ei voi valittaa kuluttaja-asiamiehelle ja vaatia rahojaan takaisin.

Ei kommentteja: