Ovulointia odotellessa....

Tämä oottaa ihan hulluna näiden ovistestien kanssa, että pääsisis tositoimiin... :)
Tänään ovistestissä näkyi hailakka viiva, eli ei vielä. Viivan piti olla joko vahvempi tai yhtä vahva kuin tarkistusviiva. Mikäli ovulaatio tapahtuu ajallaan, niin tiistaina pitäisi olla SE PÄIVÄ =)

Olen yrittänyt olla puhumatta tästä kuumeestani miehelleni tarkemmin, hän ei esimerkiksi tiedä, että teen ovulaatiotestejä. En halua, että hänelle tulisi tästä suorittamisen makua. Riittää, että minä pähkäilen.

Vierailin kaverini luona, jolla on pieni, mitä suloisin poikavauva. Sattuu olemaan vielä sellainen "helppo" tapaus, eli ei juuri itkeskele ja nukkuu hyvin. Tuntui hyvältä pitää vauvaa sylissä, jotakin on tosiaankin muuttunut ajattelutavassani, aiemmin olen ollut lähinnä vaivautunut.

Jostakin syystä koko lähipiiri tuntuu nykyään kyselevän, että joko minulla on vauvakuume. Osalle kiellän, osalle sanon suoraan, että saahan niitä tulla jos on tullakseen. Joskus tuollainen utelu kyllä ärsyttää. Entä jos oikeasti olisin vaikka juossut lapsettomuushoidoissa jo vuosikausia, asia voisi olla silloin aika kipeä. Etenkin miespuoliset työkaverit tuntuvat olevan asiassa tahdittomimpia. *Murinaa* Lupaan ja vannon, että en koskaan utele keneltäkään lapsista. (Paitsi sitten tietenkin joskus omalta mahdolliselta lapselta, sen verran kanaemo pitää kuitenkin olla...)