maanantaina, toukokuuta 14, 2007

Vauvaunia

Olen kuullut, että vauvakuumeen yksi varmimpia merkkejä ovat unet. Niitä ei ole minulla ollut aiemmin, viime yönä oli ensimmäinen.

Olin raskaana, ja jostakin syystä tein abortin. Vauvapas olikin jo yllättävän suuri, ja sairaanhoitaja nosti sen lakanalle eteeni. Se oli kaunis, maailman suloisin vauva. Yritin pyytää, että hän laittaisi sen takaisin sisääni kasvamaan. Rukoilin ja anoin, totesin tehneeni virheen. Sairaanhoitaja kuitenkin totesi, että abortti oli jo tehty, ja nyt piti vain odottaa että vauva ilman ravintoa kuihtuu eteeni. Painajainen-. Seuraavaksi sellainen mukavempi uni - vaikka joku imetysjuttu, joohan?

Kun heräsin unesta, huomasin miettiväni, että onko minusta vieläkään tähän. Olenko tarpeeksi aikuinen, joko olen valmis antamaan periksi joistakin harrastuksistani. Miltä minusta tuntuu, kun illan ohjelmaa ei sanelekaan sykemittari vaan toinen pieni ihminen? Entä jos masennun synnytyksen jälkeen? Luin eilen erään synnytyksenjälkeiseen masennukseen sairastuneen naisen blogia, vaikka tiesinkin ettei kannattaisi. Aivan kuin minun pitäisi ruokkia kaikki mahdolliset kauhukuvat kerralla mieleeni. Testaan oikein urakalla, että peräännynkö vai en.

Sittenkin, vaikka pelottaa, niin haluan äidiksi. Piste.

2 kommenttia:

Sanni kirjoitti...

Minuakin pelottaa, mutta lohduttaudun sillä, ettei minun tarvitse tietää ja osata kaikkea kerrallaan. Meillä on aikaa kasvaa lapsen rinnalla, askel kerrallaan. Kaikki ei onneksi tapahdu yhdessä päivässä, eikä yhdessä vuodessakaan. Hiljalleen alan jo uskoa tähän. Luottamus elämän kannattelevuuteen alkaa olla isompi kuin pelkojen vyyhti.

iso-o kirjoitti...

Mä tänään eksyin lukemaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, ja masennuin.:D Kun on tota masennustaustaa jo valmiina...mutta eipä noita asioita kannata etuköteen murehtia.

Mulle on iskenyt kauhee matkustuskuume nyt kun plussasin. Tuntuu, että nyt mut on tuomittu loppuelämäksi kotihiireksi enkä pääse enää toteuttamaan ihania reissuja. Mut toivottavasti toi on vaan harhaluulo, ja riippuhan se paljolti siitä, kuinka hankala/helppo tapaus massusta pullahtaa!

Kommentoin jo tohon sun aiempaan kirjoitukseen, mutta laitanpa tähän uudestaan: kovasti onnea yritykselle!!