maanantaina, tammikuuta 21, 2008

Onnen alkua?


Niin tässä nyt taisi käydä, että raskaana ollaan! Piti asia varmistaa oikein kahdella testillä,alempi Clearblue, ylempi marketin halpistesti.

Jotenkin osasin jo odottaa plussan pysymistä, sillä koko viikonlopun jatkui armoton väsymys ja päikkärit oli otettava joka päivä. Meidän toive vauvasta on jälleen askelen lähempänä toteutumistaan!

Tuntuu epätodelliselta, neljä kiertoa tarvitsi keskenmenon jälkeen siis yrittää. Nyt olen sitten kaikenmaailman laskureilla laskenut arvioitua laskettua aikaa. Mikäli kaikki menee hyvin, pitäisi meille syyskuun lopussa syntyä pikkuinen, olisi vaaka niinkuin äitinsäkin. Ja meneillään olisi raskausviikko 4+2!!!

Tiedättekös mitä minä tein? Kerroinkin tuossa aiemmin, että heitin raivoissani perjantaina lumipalloja ja kirosin äiti luontoa. No, minä kävin koirien kanssa samassa paikkaa kävelemässä ja pyysin anteeksi sanojani... =)

Pyysin miestäni, että yritettäisiin pysyä mahdollisimman positiivisina, vaikka meille elokuussa kävi niin kuin kävi. Minä en halua jossitella ja pelätä koko raskautta vaan tähtään siihen, että syyskuussa minulla on hurjan iso maha!

Sen verran tuo aikasempi keskenmeno kuitenkin pelottaa, että tilasin jo ajan alkuraskauden ultraan kolmen viikon päähän, on ystävänpäivänä. Sitten nähdään sytkyttääkö pikkuinen sydän.

Nyt taitaisi alkaa sitten vauvahapatus täällä blogissakin, koittakaa kestää =)

19 kommenttia:

Weetuksen mama kirjoitti...

Ihania uutisia, onneksi olkoon! Olet ihan oikeassa, ei sitä turhaan kannata huolehtia tai murehtia kun ei siitä mitään hyötyä ole. Nauttimisesta ja ilosta sen sijaan on:)

Minna kirjoitti...

Paljon onnea! eikä kannata turhia stressata kaikki menee varmasti hyvin.

Sanna kirjoitti...

Onnea, onnea! Niitä tarrasukkia tulin toivottelemaan masuasukille. Nyt odotellaan niitä sydämen sytkytys - uutisia <3

Inka kirjoitti...

Onnea kovasti! Ja paljon positiivisia ajatuksia koko raskauden ajaksi!

Mulla on takana aika tarkkaan sama kokemus kuin sulla, ja tän nyt menossa olevan raskauden alku oli henkisesti melko raskas. Mutta olen kuitenkin enimmäkseen osannut nauttia olotilastani - nyttemmin jo täyspäiväisesti! - ja samaa toivon myös sulle. (p.s. mulla sellainen välillä parjattukin kotidoppler auttoi mielenrauhan saavuttamisessa kovasti noin rv12-rv16...)

Anonyymi kirjoitti...

Onnea onnea miljoonasti!!!!! =)

orava kirjoitti...

Vitsi mitä käänteitä...!!! Onnea aivan älyttömän paljon, olen niiiin iloinen teidän puolesta!

Hanna kirjoitti...

Voi onnea kovasti :) Pikkuiselle tarrasukkia matkaan!

T kirjoitti...

Onnea onnea! Toivotaan että kaikki menee hyvin :)

Istuallaan kirjoitti...

Onnea tuhannesti!

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi olkoon, oikein kovasti onnea!

Oletko ajatellut tällä kertaa (heti nyt alusta) vähentää liikuntaa tuntuvasti?

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=5144/news_db=web_lehti2006/type=1

Runsas liikunta lisää keskenmenoriskiä
27.09.2007

Kannattaa ainakin lukea! (Ajatuksen kanssa)

Kukannuppu kirjoitti...

OOOO! Hienoa, onnea, mielenrauhaa!

Penni kirjoitti...

Paljon paljon onnea! (Täällä menee ihan kylmät väreet)

Auri kirjoitti...

Oikein paljon onnea! :)

juuri kirjoitti...

Uijuijui, ihanat uutisesi saivat minut pillittämään valtoimenaan. :-)
Hurjasti onnea ja tarrasukkia!!!

moxie kirjoitti...

Onnea kovasti! :)

Tiitu kirjoitti...

Näinpä vähän uumoilinkin... Hurjasti onnea! Asennekin kuulostaa olevan kohdallaan: aivan turha on kantaa jatkuvaa huolta, ei siitä ainakaan mitään apua ole. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta jos suinkin pystytte keskittymään raskaudesta nauttimiseen, niin hieno homma. Kaikki varmasti menee hyvin, uskon niin! :)

Anonyymi kirjoitti...

Onnea matkaan pikkuiselle! Lueskelen blogiasi silloin tällöin.

TiinaR kirjoitti...

Ihania uutisia, onnea matkaan!

Tukholman tyttö kirjoitti...

Oijoi ihanaa, paljon onnea myös täältä!