maanantaina, toukokuuta 05, 2008

Mammavaatteita ja mahan silittelyä

Täällä ollaan sormet ja varpaat ristissä.... Ihan kohta pääsee juhlimaan puolivälin saavuttamista!

Kun sitten alkuraskaudessa oli pelkoja enemmänkin, niin nyt kaikki on mennyt oikein hyvin. Ei ole vuotoja, supistelut rauhoittuivat, pienen pieniä jumpsahduksia tuntuu aina iltaisin kun niitä asettuu kuuntelemaan. Sen verran heiveröiset siellä potkut kuitenkin ovat, etten liikkeitä kesken arjen aherruksia tunnista.

Olo on kyllä optimistinen, nyt uskallamme jo hieman haaveillakin kaikesta mitä meillä saattaisi olla edessä. Nyt kun miettii aikaa taaksepäin keskenmenoon ja uuteen yritykseen, tuntuu kuin niistä olisi jo valovuosia. Vastahan se oli, kun minä petyin aina uudelleen menkkojen tullessa ja pelkäsin, että meidän viimeinen mahdollisuus oli ollutta ja mennyttä. Ja ihan vastahan se oli sekin, kun sitten työpaikalle soitettiin lääkäriasemalta, että raskaushormoni oli koholla verikokeessa. Ja kyseessä piti olla juuri se kierto, missä ei tärppäystä pitänyt tapahtua! Nyt sitten hätyytellään 20 viikkoa... Jäitä tarvitaan kuitenkin vielä hattuun, puolet taipaleesta olisi vielä taitettavana...

Minulla on vauvakuumeolo vain pahentunut, olen ollut vauvojen ympäröimänä. Mieheni serkku kävi viikonloppuna piipahtamassa helmikuussa syntyneen vaavelinsa kanssa (terkut vaan J:lle!), ja sermin toisella puolella istuva työkaverini on juuri palannut töihin vauvalomaltaan, ja hänen miehensä käy vauvan kanssa silloin tällöin häntä tervehtimässä. Lisäksi olen menossa lapsenlikaksi ystäväni lapselle, joten taitaa olla jonkinlainen siedätyshoito jo meneillään =)

Olen nyt sitten virallisesti liittynyt mammavaatteilijoiden joukkoonkin. Ostin yhdet rennot kesähousut sekä yhdet farkut, joissa se ylistetty joustoresori on vyötäröllä. Ja olivathan ne kuin unelmat jalassa! Nyt pitäisi vain saada konetta sen verran lainaksi, että niistä vielä lahkeet lyhentäisin. Eli vielä siis sinnitellään perusfarkuilla. Kumpu alkaa olla jo sen verran näkyvä, että farkkujen ylin nappi pitää jo aukaista ainakin istuutuessa. Työkavereilta on jo tullut hyvää vinkkiä, että hiusrenksulla tai kuminauhalla viritetty farkun sepalus on kätevä...

Ja niin, onhan nyt tullut jo ensimmäinen "saanko koettaa sinun vatsaa" -kyselijä. Vähän kyllä hämmennyin, koska ei se pikku kumpu nyt vielä niin selvä vauvamaha ole. Mahan silittelijä vielä totesi, että todennäköisesti minulle ei isoa vatsaa edes tule. Itselläni kyllä on ihan päinvastainen olo. Antakaa minulle pyrstö, niin olen ilmiselvä valas. Mutta taatusti yksi maailman onnellisimmista valaista.

Cazze 19+2

7 kommenttia:

Onerva kirjoitti...

Hei, oo onnellinen et sulta on kysytty tosiaan lupaakin vatsan koskemiseen. Mun vatsaa on nyt taputettu jo kahdesti ilman lupaa ja molemmilla kerroilla on ollu asialla kuuskymppiset miehet :O Vaikka kuinka ootan pyöreetä pallomahaa ni en taho et siihen kosketaan ilman lupaa.

Mut ihanaa, et maltat nauttia raskaudesta. Kyllä se on kuulepa niin et syksyllä työnnellään omia palleroita vaunuissa. Hyviä vointeja!

JonnaKonna kirjoitti...

Ihanan onnellisen oloinen kirjoitus. :o) Eikä suotta.
Onnea odotukseen, pian se käärö on teillä sylissä.
Halit.

Anniina kirjoitti...

Piti ihan samaa sanoa kuin Jonnakonna edellä, että ihanan onnellisen oloinen kirjoitus! :) Ajatella, että puolivälissä jo olet... ihan juurihan plussasit!
Kirjoituksesi oli samalla myös hirmuisen toivoa-antava: jonain päivänä minäkin tahdon muistaa nämä ajat enää utuisesti uuden onnen myötä.

Lämpöisiä halauksia ja onnea! Ihanaa että nautit, niin sinun pitääkin :)

Anonyymi kirjoitti...

Tulin vinkkamaan, että uusimmassa kaks plussassa on juttua naisesta, jolla on samanlainen tausta kuin sulla (alkuraskauden vuodot, herttamainen kohtu).

Cazze kirjoitti...

Kiitos kaikille, haluan tästä onnellisuudesta nyt pysyvämään sävyn blogilleni.... Ja kiitos vinkistä anonyymi, pitääpä investoida uusimpaan Kaks plussaan.

Kukannuppu kirjoitti...

Onnea mammavaatteille!
Se Kaksplussan juttu äidistä, jolla oli vaikea alkuraskaus ja hertanmallinen väliseinällinen kohtu, oli todellinen vaikeuksien kautta voittoon -kertomus ja ihana tsemppaus varmasti teillekin: suloinen pieni poikavauva oli saatu sektiolla turvallisesti maailmaan.

Onerva kirjoitti...

Lämpimät onnittelut puolivälistä, täällä tullaan viikon verran perässä. Onnea myös huomisen äitienpäivän johdosta!