sunnuntai, maaliskuuta 16, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Odotusta, surua ja lopulta onnea. Ensimmäinen raskautemme päättyi viikoilla 15+5. Vauvahaaveesta ei luovuttu, suloinen tyttö syntyi syyskuussa 2008. Nyt pikku-typy opettaa meitä olemaan äiti ja isä, kuopusta kovasti odotetaan liittymään perheeseen. Blogi kulki aikaisemmin nimellä Käiverön odotusta.
3 kommenttia:
voi täällä pidetään peukkuja pystyssä puolestanne! Toivottavasti kyse ei ole mistään vakavasta!!!!
Minäkin pidän peukkuja, että kaikki olisi hyvin! Eikö sulla kohta ole se np-ultra? Toivottavasti saisit siellä mielenrauhan.
Olet ajatuksissani. Ja niitä suojelusenkelitä ympärillesi toivon... Halit.
Lähetä kommentti