Kannattaa näköjään aina käydä tänne blogiin purkamassa mieltään huolista, niin johan alkaa helpottaa.
Eli "The Kakka" saapui samaisena päivänä kun tänne kirjoitin. Ja olipas lasti! Pyykkikoriin meni niin äidin kuin tytön vaatteet.
Ennen pesua hoitopöydällä olevasta tytöstä vaippasisältöineen otettiin kuva kamerakännykällä ja lähetettiin isille työpaikalle. Oli siellä sitten kuulemma kuvaa näytellyt ja kehuskellut, kun olihan ne työkaveritkin jo huolissaan, että eikö jo...?
Tapauksen jälkeen onkin sitten sinappikone ruutannut tavaraa säännöllisesti niin, että isäkin on päässyt laittamaan vaatekertansa pyykättäväksi. (Jos joku tietää keinon, miten kakkapylly saadaan kannettua pesulle ilman, että itse likaantuu, niin kertokaa meille, kiitos.)
Ja tämä oli viikon kohokohta. Ihan oikeasti.
torstaina, helmikuuta 19, 2009
tiistaina, helmikuuta 17, 2009
Soserallia ja sinappikoneen lakkoa
Viime kirjoitukseeni viitaten, oli ihanaa huomata, että meidän typy ei olekaan ainoa uniongelmainen. Kiitos kaikille vinkeistä ja kokemuksista.
Meillä on menty nyt iso harppaus parempaan suuntaan. Kaksi päivää viime kirjoituksen jälkeen, maanantain vastaisena yönä, oli tulossa taas levoton yö. Tyttö ähisi ja ähisi, ja heräsi heti vartin päästä kun oli nukahtanut, halusi aina vaan tissin uudelleen suuhun. Koska oli vielä alkuilta (klo 22), niin päätin kokeilla pinnansänkyä jälleen kerran. Ja sitten tapahtui jotakin, jota en vieläkään ymmärrä: tyttö sylttäsi tyytyväisenä harson kasvojensa eteen, huoli antamani tutin ja nukahti. Ei mitään protestointia siitä, ettei äiti ollutkaan vieressä. Aamuyöllä heräsin puoli viideltä, ja säikähtäneenä menin tarkastamaan hengittääkö tyttö vielä. Hyvin hengitti ja nukkui vielä aamuseitsemään! Mies ei ollut uskoa korviaan kun kömmin makuuhuoneesta tytön kanssa ja kerroin miten meillä oli mennyt.
Ihan noin pitkiä yöunia ei sentään ole sen jälkeen ollut, mutta nyt meillä kuitenkin jo nukutaan. Tavallinen yö meillä on nyt sellainen, että tyttö nukahtaa klo 21. Ensimmäinen herätys ja syönti on yleensä klo 01 ja seuraavan kerran noin 04-05 aikaan. Ja aina syötön päätteeksi nostan hänet saman tien olalle, röyhtäytän ja laitan pinnansänkyyn. Tutti suuhun ja harso tytölle käteen, niin uni jatkuu. Yleensä nukumme sitten 7.30-8.30 saakka. Välillä tyttö saattaa heräillä useammankin kerran, mutta jatkaa unia kun annan tutin suuhun.
Arvaatte varmaan, että olin todella helpottunut. Mietin, että olin murehtinut turhaan sitä pinnansänkyyn opettamista. Tyttö alkoi nukkumaan siellä sitten kun oli siihen itse valmis. Eli meillä ratkaisuna oli näköjään pinnasänkyyn siirtyminen pois äidin vierestä. Vaikka minusta oli ihanaa kun tyttö nukkui vieressä, niin ilmeisesti kai minusta lähtevä maidon tuoksu häiritsi tytön unta. Vai oliko kenties liian kuuma, vai häiritsikö kääntyilyni? Mysteeriksi jää, mutta nyt meillä nukutaan. Ja minä voin nukkua vaikka kuinka leveässä x-asennossa!!!
Päiväunet ovat edelleenkin lyhyitä, 30 min-45 minuutin torkkuja, mutta tyttö nukahtaa kuitenkin päikkäreille todella helposti pinnasänkyyn. Vaunuja ei siis meillä enää sisällä tarvita. Soittorasia vain soimaan, niin tyttö on unessa muutamassa minuutissa. Olisitte nähneet miehen ilmeen kun hän palasi makuuhuoneesta tytön nukahdettua. "Sehän nukahti heti!"
Mutta kun uniongelmista päästiin, niin uusia ongelmiahan sitä tulee heti tilalle. Nyt meillä pantataan kakkaa. Tänään on menossa jo 16. päivä ilman kakkaa. (Itse asiassa se viimeisin kakka tuli juuri sinä yönä kun tyttö alkoi nukkua yönsä hyvin) Kuulostaa aika hurjalta, tiedän! Koska tyttö on kuitenkin iloinen, eikä arista vastaa, ei lääkärin pakeille ole vielä menty. Neuvolan terveydenhoitajan ohjeiden mukaan ostettiin mallasuutetta, sitä nyt eilen ensi kertaa lisäsin oman maitoni sekaan. Mutta vielä ei näy, ei kuulu.
Niin se minäkin joskus aikoinaan naureskelin pienten lasten vanhemmille, joilla jutut tuntuivat liikkuvan vaipan sisällön ja muiden eritteiden ympärillä. Nyt meillä mies soittaa jopa kesken työpäivän ja kysyy "joko?" Ja itse aina nuuskin tyttöä pöristelyn jälkeen takapuolesta: säilyykö haju, vai oliko se taas vain pieru... Ja huokaan uudelleen ja uudelleen vaippaa vaihtaessani pettymyksestä, ei mitään vieläkään.
Terveydenhoitajan mukaan tyttö käyttää nyt kaiken saamansa rintamaidon niin hyväkseen, että sitä (t)ulostettavaa ei vain riitä samaan tahtiin kuin ennen. Ja onhan ne syötöt todella harventuneet, etenkin nyt kun tyttö ei roiku tississä enää yöt läpeensä kiinni. Olen kyllä kuullut legendaa kahden viikon kakkalakosta, mutta että jo 16 päivää!?
Tyttö on kyllä kasvanut, joskin painossa ollaan laskeuduttu sieltä yläkäyriltä nyt lähemmäs keskikäyrää. Siispä mekin aloitimme nyt soserallin. Eilen kokeilimme ensimmäistä kertaa perunaa, ja se oli menestys! Niinkään menestys ei ollut luumusose, jota tyttö hieman irvistellen nieleskeli. Luumun yritän nyt kuitenkin pitää mukana, jotta avittaisi vatsan toimintaa.
Aika maltillisina saamme nyt maisteluiden kanssa olla, sillä tytölle on ilmestynyt selkään allergista ihottumaa. Minä huomasin vaivan pahenevan aloittaessamme vauvauinnin, mutta terveydenhoitajan mukaan ihottuma näyttää allergiselta. Vauvauinnin nyt kuitenkin lopetimme kolmen kerran jälkeen, ja lisäksi varon syömästä suklaata, kaakaota, herneitä, sitrushedelmiä, tomaattia, mansikkaa... Verestä otetut allergiatestit näyttivät negatiivista sekä pölyjen (mm. eläinpölyt, punkki, pujo) että ruoka-aineiden kohdalla (maito, vehnä, munanvalkuainen, soija, maapähkinä, kala). Näin pienillä tulos ei ole kuulemma kovin luotettava, mutta maitoa olen nyt kuitenkin turvallisin mielin käyttänyt. Itse kyllä olen aika luottavainen, että tuo iho-ongelma kohta korjaantuu.
Mutta tulis nyt edes se kakka.
Meillä on menty nyt iso harppaus parempaan suuntaan. Kaksi päivää viime kirjoituksen jälkeen, maanantain vastaisena yönä, oli tulossa taas levoton yö. Tyttö ähisi ja ähisi, ja heräsi heti vartin päästä kun oli nukahtanut, halusi aina vaan tissin uudelleen suuhun. Koska oli vielä alkuilta (klo 22), niin päätin kokeilla pinnansänkyä jälleen kerran. Ja sitten tapahtui jotakin, jota en vieläkään ymmärrä: tyttö sylttäsi tyytyväisenä harson kasvojensa eteen, huoli antamani tutin ja nukahti. Ei mitään protestointia siitä, ettei äiti ollutkaan vieressä. Aamuyöllä heräsin puoli viideltä, ja säikähtäneenä menin tarkastamaan hengittääkö tyttö vielä. Hyvin hengitti ja nukkui vielä aamuseitsemään! Mies ei ollut uskoa korviaan kun kömmin makuuhuoneesta tytön kanssa ja kerroin miten meillä oli mennyt.
Ihan noin pitkiä yöunia ei sentään ole sen jälkeen ollut, mutta nyt meillä kuitenkin jo nukutaan. Tavallinen yö meillä on nyt sellainen, että tyttö nukahtaa klo 21. Ensimmäinen herätys ja syönti on yleensä klo 01 ja seuraavan kerran noin 04-05 aikaan. Ja aina syötön päätteeksi nostan hänet saman tien olalle, röyhtäytän ja laitan pinnansänkyyn. Tutti suuhun ja harso tytölle käteen, niin uni jatkuu. Yleensä nukumme sitten 7.30-8.30 saakka. Välillä tyttö saattaa heräillä useammankin kerran, mutta jatkaa unia kun annan tutin suuhun.
Arvaatte varmaan, että olin todella helpottunut. Mietin, että olin murehtinut turhaan sitä pinnansänkyyn opettamista. Tyttö alkoi nukkumaan siellä sitten kun oli siihen itse valmis. Eli meillä ratkaisuna oli näköjään pinnasänkyyn siirtyminen pois äidin vierestä. Vaikka minusta oli ihanaa kun tyttö nukkui vieressä, niin ilmeisesti kai minusta lähtevä maidon tuoksu häiritsi tytön unta. Vai oliko kenties liian kuuma, vai häiritsikö kääntyilyni? Mysteeriksi jää, mutta nyt meillä nukutaan. Ja minä voin nukkua vaikka kuinka leveässä x-asennossa!!!
Päiväunet ovat edelleenkin lyhyitä, 30 min-45 minuutin torkkuja, mutta tyttö nukahtaa kuitenkin päikkäreille todella helposti pinnasänkyyn. Vaunuja ei siis meillä enää sisällä tarvita. Soittorasia vain soimaan, niin tyttö on unessa muutamassa minuutissa. Olisitte nähneet miehen ilmeen kun hän palasi makuuhuoneesta tytön nukahdettua. "Sehän nukahti heti!"
Mutta kun uniongelmista päästiin, niin uusia ongelmiahan sitä tulee heti tilalle. Nyt meillä pantataan kakkaa. Tänään on menossa jo 16. päivä ilman kakkaa. (Itse asiassa se viimeisin kakka tuli juuri sinä yönä kun tyttö alkoi nukkua yönsä hyvin) Kuulostaa aika hurjalta, tiedän! Koska tyttö on kuitenkin iloinen, eikä arista vastaa, ei lääkärin pakeille ole vielä menty. Neuvolan terveydenhoitajan ohjeiden mukaan ostettiin mallasuutetta, sitä nyt eilen ensi kertaa lisäsin oman maitoni sekaan. Mutta vielä ei näy, ei kuulu.
Niin se minäkin joskus aikoinaan naureskelin pienten lasten vanhemmille, joilla jutut tuntuivat liikkuvan vaipan sisällön ja muiden eritteiden ympärillä. Nyt meillä mies soittaa jopa kesken työpäivän ja kysyy "joko?" Ja itse aina nuuskin tyttöä pöristelyn jälkeen takapuolesta: säilyykö haju, vai oliko se taas vain pieru... Ja huokaan uudelleen ja uudelleen vaippaa vaihtaessani pettymyksestä, ei mitään vieläkään.
Terveydenhoitajan mukaan tyttö käyttää nyt kaiken saamansa rintamaidon niin hyväkseen, että sitä (t)ulostettavaa ei vain riitä samaan tahtiin kuin ennen. Ja onhan ne syötöt todella harventuneet, etenkin nyt kun tyttö ei roiku tississä enää yöt läpeensä kiinni. Olen kyllä kuullut legendaa kahden viikon kakkalakosta, mutta että jo 16 päivää!?
Tyttö on kyllä kasvanut, joskin painossa ollaan laskeuduttu sieltä yläkäyriltä nyt lähemmäs keskikäyrää. Siispä mekin aloitimme nyt soserallin. Eilen kokeilimme ensimmäistä kertaa perunaa, ja se oli menestys! Niinkään menestys ei ollut luumusose, jota tyttö hieman irvistellen nieleskeli. Luumun yritän nyt kuitenkin pitää mukana, jotta avittaisi vatsan toimintaa.
Aika maltillisina saamme nyt maisteluiden kanssa olla, sillä tytölle on ilmestynyt selkään allergista ihottumaa. Minä huomasin vaivan pahenevan aloittaessamme vauvauinnin, mutta terveydenhoitajan mukaan ihottuma näyttää allergiselta. Vauvauinnin nyt kuitenkin lopetimme kolmen kerran jälkeen, ja lisäksi varon syömästä suklaata, kaakaota, herneitä, sitrushedelmiä, tomaattia, mansikkaa... Verestä otetut allergiatestit näyttivät negatiivista sekä pölyjen (mm. eläinpölyt, punkki, pujo) että ruoka-aineiden kohdalla (maito, vehnä, munanvalkuainen, soija, maapähkinä, kala). Näin pienillä tulos ei ole kuulemma kovin luotettava, mutta maitoa olen nyt kuitenkin turvallisin mielin käyttänyt. Itse kyllä olen aika luottavainen, että tuo iho-ongelma kohta korjaantuu.
Mutta tulis nyt edes se kakka.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
