Täti kylässä

Niinhän se "täti" kurvasi pihalle ferrarilla. Pah. Olin pettynyt, pieni itkukin pääsi, mutta nyt oli vasta toinen toinen yrityskierto keskenmenon jälkeen, joten ei vielä syytä huoleen.

Tämä vauvaprojekti on ollut tähän saakka lähinnä minun hössötystäni, mutta mieskin sanoi nyt suoraan, että kyllä hän toivoo sitä lasta todella kovasti ja oli myös pettynyt. Kertoi, että miettii usein keskenmenoa, miltä poika olisi näyttänyt, minkälainen hänestä olisi kasvanut. Minä en toivo mitään muuta kuin että oikeasti pääsisin hänen toiveensa toteuttamaan. Puhuimme myös siitä, että onnistumisessa voi silti mennä vuosia, joten olisi hyvä jos ei kauheaa
painolastia toiveelle laita, sillä pettymyksiä voi tulla kuukausi kuukauden perään.

No, minä olen yrittänyt nyt puuhata meille jotakin muuta ajateltavaa, sillä meillä on keittiöremontti vireillä. Nykyinen keittiö on alkuperäinen 90-luvun alun keittiö puisine vitriineineen. Ei oikein nuorten aikuisten keittiö.

Tänään kävin viemässä pohjapiirustuksia pariin keittiöliikkeeseen, ja parin viikon päästä pitäisi tarjouksia jo tulla. Minun unelmissani on tumman pähkinän väriset alakaapit, vetolaatikkoina. Yläkaapit ovat valkoiset kiiltäväoviset, kapeat vaakakaapit. Lisäksi unelmana on keittiösaareke, jonka ympärille tulisi muutama baarijakkara pikaista aamupalaa varten. Ruokapöytä-seinälle tulisi jokin näyttävä tapetti, kenties punaista kultakoukeroin..... Huoh. Ja kaikki kodinkoneet menisi uusiksi, haluan rosterikoneet. Nykyään on vielä senpintaisia, että niihin ei jää sormenjälkiä. Kätevää. Täytyyhän siinä suunnitelmassa kuitenkin ottaa huomioon sekin, että huushollissamme joku päivä olisi lapsiakin?

back in business!

Istun kuumeessa kotona. Siis ihan oikeassakin, ei pelkässä vauvasellaisessa. Juuri soitin pomolle ja ilmoitin, että kyselee iltavuoroon tuuraajaa. On kyllä ollutkin niin nuutunut olo, että en kuumeen nousua hämmästellyt.

Ja vauvaprojekti sitten: Jännäyspäiviä elellään, sillä menkkojen pitäisi tulla viimeistään perjantaina. Luin tuossa aiempia kirjoituksiani, on sitä oikeasti ollut todella onnekas kun tuli aikoinaan niin pian raskaaksi. Nyt tuntuu, ettei ole tärpännyt. Olenhan minä hätäisenä jo pari negaa testannutkin, vielä erityisen herkillä testeillä. Liäksi on niin kovat PMS-oireet ärtymyksineen, että ei ole epäselvää etteikö vuoto taas ala.

Rankinta on kyllä tämä kierto kierrolta jännittäminen. Nyt on oikeasti vasta toinen kierro todellisempaa yritystä, joten ei saisi hätäillä. Siltikin pettymys tuntuu paskalta. Mutta ei se mitään, nyt ollaan kuitenkin hiljalleen back in business, ja toiveissa olisi vielä vuoden 2008 aikana elävä nyytti syliin saada.
(Mutta nuo testit voisi joku oikeasti tulla ottamaan minulta lukkojen taakse....)