tiistaina, toukokuuta 27, 2008

Sieltä on tulossa tyttö tai poika! =)

No niin, rakenneultrassa on käyty, ja hyviä uutisiahan sieltä on kerrottavana. Kaikki oli vauvan rakenteissa kuulemma kohdallaan. Vauski potki ja huitoi niin, että ultraajan anturit vaan tärähteli… Kovin ahtaan näköisesti raukkanen siellä on, mutta täytyy vain luottaa siihen, että kohtu kasvaa mukana. Painoa oli 490 grammaa, eli "margariinipaketin verran", kuten avokki totesi.

Muuten itse ultratapahtuma oli sellainen, että emme kyllä oikein pysyneet aina perässä, että mikä osa siellä ruudulla milloinkin vilahteli, mutta onneksi ultraaja näytti meille välillä myös laajempaa kuvaa. Istukka, josta aikaisemmin ainakin reuna oli kohdunsuulla, oli nyt noussut ja sijaitsi kohdun takaseinämässä. Eli vuotoja ei pitäisi ainakaan sen puolesta olla enää luvassa.

Ja se sukupuoli… Emme halunneet tietää sitä vielä. Ultraava kätilö oli kyllä hieman outo, sillä kun siinä avokin kanssa ääneen puhuimme, että emme taida haluta tietää, niin kätilö zoomasi heti anturin kohti vauvan jalkoväliä. Onneksi sitten itsekin totesi, että kuva ei ollut niin selvä että lähtisi edes veikkailemaan…. Onneksi niin, oltaisiin vahingossa vielä saatu kuulla se mitä ei haluttu kuulla.

Nyt meillä polttelisi kovasti se 4d-ultra, ja varasinkin ajan kesäkuun 11. päivälle. Niin monet ovat asiaa suositelleet, että pitäähän se käydä kurkkaamassa käiveröä sitten hieman luonnollisemmassa lookissa.

Pari päivää on nyt jonkin verran taas supistellut. Supistukset ovat olleet kivuttomia, joten kyselen asiasta tarkemmin perjantain neuvolassa. Vaikka nyt potkut voimistuvat koko ajan, ja viikot kuluvat, niin huomaan kuitenkin huolestuvani todella herkästi kaikista mahdollisista oirehdinnoista. Nytkin tuntuu vähän menkkamaista kipua, mutta lieneekö sitten kohdun kasvua. Yksi pikkukaveri ainakin jyllää siellä parhaillaan kovasti.

Muuten on vähän huolta, isoisäni on menossa heikompaan kuntoon. Syksyllä hän täyttäisi täydet 100 vuotta, ja toivon kovasti, että hän ehtisi nähdä pikkuisemme. Vaarini on fyyisesti suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta nyt viime viikkojen ajan on alkanut muisti pätkiä, ja tuntuu kovasti pelkäävän kuolemaa. Kävin häntä viikonloppuna katsomassa sairaalassa, nyt on jo päässyt kotiin.

Tuntui jotenkin niin oudolta katsoa vaariani, pientä kuihtuvaa miestä sairaalasängyssä makaamassa apea ilme kasvoillaan, kun samalla hetkellä uusi pikku ihminen potki sisälläni. Toisaalta siinä oli myös jotakin lohduttavaa. Tuo sisälläni kasvava ihminen kantaisi myös vaarini geenejä. Elämä kulkee eteenpäin.

Cazze 22+3

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ensinnäkin rutkasti onnea! Odottaminen on ihanaa :) Istukka on muuten sitten turvallisimmassa paikassa mitä voi olla, ainakin itselle sanottiin niin kun meillä kanssa oli takaseinässä kiinni. Toisekseen muakin supisteli 21 viikolta asti ja vaavi syntyi 39 viikolla. Kehottivat vain ottamaan hiukka rennommin ja olemaan stressaamatta.

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa,että vaavilla kaikki hyvin!
Kohdun kasvu ainakin minulla tuntui menkka kipuilulta.
Varmaan olisi jänskä nähdä uuden tulokkaan kasvonpirtet ja muutenkin tarkempaan tuossa 4d:ssä.
Jaksamista odotteluun =)

Sanna kirjoitti...

Joo, on se 4D ihan mieletön kokemus. Itsekin varasin sinne ajan, mutta se on vasta juhannuksen jälkeen. Kuopuksen kanssa käytiin puolitoista vuotta sitten ja kyllä jäi mun huolet sille reissulle =) Blogista löytyy linkki kuopuksen 4d kuviin.