maanantaina, helmikuuta 25, 2008

Pihalla väliseinistä

Niin se vain menee, ettei hetkeä, että saisi olla murehtimatta jotakin...Tämä tyttö kipaisi tänään yksityisellä ultrassa, viime yö kun meni murehtiessa oikealla alavatsalla tuntuvaa kipua...

No vauskilla oli kaikki hyvin, vastasi viikkoja. Sitten kuitenkin pyysin katsomaan kohtua tarkemmin, koska minulle on sanottu aiemmin että minulla voi olla herttamainen kohtu, eli siinä voi olla väliseinä. Ja siltähän se ultran mukaankin näytti... Minulla oloi kohdussa kaksi onteloa, vauski oli onneksi näistä isommassa. Lääkäri ei kuitenkaan halunnut sanoa mitään lopullista diagnoosia, koska se pitäisi tehdä sitten ihan varjoainekuvauksien kera... Eikä raskauden aikana.

Sen verran mitä surffasin netissä, sain tietää, että kaksiosainen kohtu voi vaikeuttaa raskauden kulkua ja aiheuttaa keskenmenoja etenkin toisella kolmanneksella. Ja nyt sitten mietin, että johtuiko aikaisempi keskenmeno siitä samasta syystä.... ja samalla tuli lannistunut olo, että onko tämäkin tuhoon tuomittu juttu.

Lääkäri vakuutteli minulle, että raskaus voi sujua ihan hyvin loppuun saakka. Raskaus voi olla hieman kivuliaampi kuin tavallisesti, koska kohtu joutuu venymään enemmän. Mikäli tilan ahtautta tulee, niin synnytyksen voi käynnistää aikaisemmin...

Huono juttu on kuitenkin se, jos istukka asettuu väliseinään, koska siinä eivät ravinteet kulkeudu yhtä hyvin istukan kautta. Nyt istukka oli kohdunsuulla, ja lääkäri pyysikin olemaan säikähtämättä mahdollisia verenvuotoja. Arveli että istukka kohta siirtyy pois kohdun suulta. Ja minä pidän peukkuja siitä, että siirtyy oikeaan suuntaan, eli ei siihen väliseinään.

Nyt on turhautunut olo. Tuntuu että oma kroppa on pettänyt. Nyt ei varmaan uskalla hengähtää koko raskauden aikana yhtään. Jos tätä blogia lukee joku, jolla on kokemuksia herttamaisesta kohdusta, niin ilolla ottaisin vastaan kaikki mahdollisen tiedon!

Nyt minun kai on vain odotettava seuraava neuvolalääkäri, joka on vasta huhtikuussa. Pitää siellä sitten vautua asiasta kunnolla ja ottaa nuo yksityiseltä saamani selostukset mukaan...

Ai niin, kotidoppler toimii sitten aikaisemmillakin raskausviikoilla kuin 12 viikolla. Tuli testattua kun mittarissa oli tasan 9+0. Sieltä löytyi sinnikäs, tiivis syke =) En suosittele kuitenkaan heikkohermoisille, kauan meni minullakin etsiessä ennen kuin äänet löytyivät...

Nyt petiin. Tässä ei voi kuin antaa itsensä taas äiti-luonnon käsiin, tässä käy niin kuin käy. Minä haluaisin niin mielelläni pitää ne langat ihan omissa käsissä. Paskinta on, ettei voi kun odottaa kykenemättä auttamaan käiveröä hilkun vertaa.

4 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Toivottavasti kaikki kuitenkin menee parhainpäin. Mä pidän täällä teille kaikki peukut ja varpaat pystyssä. Minustakin on ihan kamalaa olla niin "avuton" raskauden aikana kun ei oikeastaan pysty vaikuttamaan vauvan mukana pysymiseen. Voi vain odottaa ja toivoa parasta. Hirmuisesti jaksuja *hali*

Anonyymi kirjoitti...

Hyvän ystäväni äidillä on herttamainen kohtu ja seitsemän täysiaikaisena syntynytta lasta, yksi jopa siellä pienemmällä puolella kasvanut. Ja vielä kaikki synnytykset tapahtuneet 70-luvulla, jolloin ei ehkä ihan samaa tietotaitoa ole ollut käytettävissä kuin tänä päivänä... Minäkin pidän peukut ja varpaat pystyssä puolestanne, että myös teillä menee kaikki tällä kertaa hyvin!

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Olen lukenut tämän yön aikana blogisi alusta loppuun ja samalla purkanut omaa suruani. Näimme eilen pikkuisemme ultrassa, valitettavasti sydän ei sykkinyt. Kehitys oli loppunut viikolle kuusi, mutta merkkejä keskenmenosta en ole kokenut vieläkään. Kirjoituksesi ovat auttaneet minua löytämään surulleni sanoja.

Onnea uudesta raskaudestasi ja paljon paljon suotuisia tuulia tälle pikkuiselle! Yhtä epävarmuuttahan tämä näyttää olevan, koko touhu. Se täytyy kai vain hyväksyä, mutta vaikeaa se on. Tulen käymään vastakin.

Anonyymi kirjoitti...

Serkulla on jonkinmoinen herttamainen kohtu ja onpi saanut 2tyttöä(siis ihan erikertoina,ei kaksoset).Vaavelit keisarileikattiin jotain vkoilla 36-37...Kun eivät mahtuneet enää kasvamaan siellä ja äitinsäkin on TOSI pienikokoinen jotain 150cm ja ei-raskaana painanut n.40kg.. Leikattiin siis siksi,kun lantio ei antanut myöden synnyttää alakautta.Ei johtunut siis herttakohdusta.Vaavelit painoi jotain 2300-2400g ja olivat 44-46senttisiä. Ja normisti on kasvaneet ja kehittyneet. Yritä olla murehtimatta liikaa,kyllä kaikki varmasti lutviutuu!!! Jakselkaa!!! T.Hiutale